Joulu ja Uusi Vuosi

Taas olemme täällä Malesiassa yhtä kokemusta rikkaampia.

Takana on Joulun ja Uuden vuoden viettäminen täällä uudessa kotimaassa. Olemme ennenkin viettäneet Joulua ulkomailla, mutta tähän Jouluun toi poikkeuksen se, että nyt olemme kotona Jouluna, mutta emme Suomessa. Erilainen, mutta samanlainen Joulu siis.

Malesiassa on vähän väliä jonkun kulttuuriryhmän juhlapäivä. Jokaista juhlapyhää mainostetaan kovasti ja kaikki kauppakeskukset, kadut ja suuri osa ravintoloistakin koristautuu aina kyseessä olevan juhlapyhän mukaisesti. Nyt on siis Joulun aika.

Joulukoristeet tulivat katukuvaan loka-marraskuun vaihteessa. Siellä sun täällä alkaa näkyä joulukuusia, joulukoristeita ja joulupukkeja rekineen.

 Marraskuussa sitten radiosta alkaa tulla joululauluja. Onkin aika koomista kuunnella Let it snow ja White Christmas- lauluja palmujen katveessa. Itsellä kun ei ole vielä mitenkään joulumieltä. Tuttuja joululauluja kuunnellessa kiinnitän huomiota laulujen sanoituksiin ja ei voi kuin ihmetellä, miten hienoa työtä laulujen käääntäjät ovat tehneet. Kun joulupukki suukon sai, Talven ihmemaa ja monet muut tutut laulut kertovat aivan saman tarinan englanninkielellä, mihin olemme suomessa tottuneet. Silti, tunnelmaan on vaikea päästä auringon porottaessa täydeltä terältä. Hellemekossa ja sandaaleissa täällä ollessani.

Koska työt eivät haittaa harratustoimintaani aloitan jouluruokien valmistamisen jo hyvissä ajoin. Onneksi naapurissamme on kaksi suomalaista perhettä, jotka ovat asuneet täällä yhdeksän vuotta. Saan heiltä hyviä vinkkejä siitä, mistä mitäkin ruoka-ainetta kannattaa etsiä. Esimerkiksi siirapin hankinta ei olekaan täällä niin helppoa, kuin kuvittelisi. Ensin täytyy selvittää, missä kaupassa siirappia myydään. Siirappi löytyy hyvien vinkkien ansiosta.

Samoin joulukalan hankkiminen. Täällä on erittäin hyvä tuoretori, josta saa kaloja joka lähtöön. Siitä ei nyt minulle ole kuitenkaan apua. Meidän joulupöydässä on aina ollut savulohta ja kylmäsavulohta sekä silliä ja mätiä. Savulohen saan heti unohtaa. (Täytyy varmaan tuoda Suomesta savustuspusseja vastaisuuden varalle). Kylmäsavulohta saan. Pakastettua Norjan kylmäsavulohta toimittaa joku maahantuojan edustaja suoraan tänne condon alueelle, joten onpahan ainakin jonkunlaista lohta. Silliä saa kuulemma Singaporen Ikeasta. Emme kuitenkaan lähde sillijahtiin, sillä Singaporen Ikea on kuuleman mukaan kuin nyrkillä täyteen lyöty aina ennen Joulua. Jätämme siis sillin ostamatta. En viitsi alkaa tekemään sitä itse. Nelli lupasi sitäpaitsi tuoda tuliaisiksi Puulajärven savumuikkuja säilykepurkissa (tosi hyviä). Mätiä löytyy helposti!

Lanttuja täältä ei saa ollenkaan! Teen siis joulupöytään porkkanalaatikon ja bataattilaatikon. Porkkanalaatikkoon täytyy löytää oikeanlainen riisi. Sushiriisi sopii oikein hyvin. Se puuroutuu, kunhan vaan jaksaa tarpeeksi kauan keittää. Minä jaksan. Bataattilaatikkoa varten löytyy helposti bataatteja. Ne näyttävät aivan samalta kuin Suomessa. Kotona kun kuorin ja soseutan bataatit, huomaan, että ne ovatkin vihreitä, eivät siis kauniin oranssinvärisiä, kuten Suomessa. Eipä haittaa: porkkanalaatikko on oranssia, vihreä bataattilaatikko sen vieressä näyttää kivalta. Ja maku on tärkein! Oikein hyviä tuli molemmista.

Radiossa kysytään, miksi kaikki kaipaavat valkoista Joulua, eikö olisi mukavampaa, jos Joulu olisi värikäs? no, täällä se on värikäs!

Leivon pipareita ja pyydän neljä ystävääni viettämään pikkujouluja kanssani.

 Tarjoan myös glögiä. Minulla on Marlin glögiä vielä Suomesta (muuttokuorman mukana tulleita) ja naapurin Nina toi minulle pari pulloa Ikean glögiä. Terästystä glögiin löytyy Palettesta (paikallinen Alko).

 Vieraakseni saan belgialaisen Jossin, amerikkalaisen Muffyn, austarialaisen Kerynin ja malesialaisen Mokin. He pitävät joulupipareista ja glögikin menee.....siirrymme glögistä aika pian kuohuviiniin kuitenkin. Tarjoan myös ruispohjaan leivottua kylmäsavulohipiirakkaa ja salaattia.

Vietämme hauskan iltapäivän. Saamme myös lahjoja. Jos on ostanut kaikille samanlaiset esiliinat.

Joulumieli tulee tuoksuista. Tehdessäni jouluruokia ja -leivonnaisia alan pikku hiljaa päästä tunnelmaan. Tunnelmaan pääsyä auttavat myös illan pimetessä sytyttämämme kynttilät. Vietämme myös kaikki adventit perinteen mukaan glögiä nauttien ja adventtikynttelikköä polttaen.

Joulukuusi täytyy saada.

Menemme nurseryyn (puutarhamyymälä) etsimään sopivaa havua. Havun hankinta onkin haasteellista.
Sypressejä löytyy.....en halua sypressiä.

Löytyyhän se kuusikin. Neulaset ovat tosin aika pehmeitä, eikä se tuoksu, mutta kuusi mikä kuusi. Tämä on kuusi. Kokokin on meille oikein sopiva. Joulun jälkeen siirrämme sen parvekkeelle.

Lapset tulevat Suomesta meille Joulun viettoon ja saavat koristella kuusen. Tämän kuusen koristeluun ei kauaa aikaa tuhraannu. Sähkökynttilätkin täytyy jättää laatikkoon.

Kuusi on kuitenkin koristeltu ja olemme siihen tyytyväisiä. Koristelemme kodin myös tutuilla joulukoristeilla ja koti on jouluvalmis.

Jouluaattona paistamme kinkun. Meidän perheessä joulupöytään nostetaan lämmin kinkku ja samaa perinnettä jatkamme täällä.

Ennen Jouuaterialle käymistä Arttu ja Mikael lukevat jouluevankeliumin. Perinteemme mukaan Arttu lukee sen suomeksi ja Mikael ruotsiksi. Kynttilät palavat, mutta ulkona on vielä valoisaa.

Jouluruoka maistuu hyvälle ja olemme juuri pääseet kahviin ja konjakkiin kun ovikello soi.
Kukapa siellä muukaan Jouluaattona pimputtelee, kuin joulupukki. Kiva, että hän on ehtinyt tänne  päiväntasaajan tuntumaankin. No ehtiihän hän tietenkin ja aikaero auttaa asiaa.....

Joulupukilla on mukanaan kirja, johon hän on vuoden varrella tehnyt kustakin merkintöjä. Asetumme vuorotellen Pukin lähettyville kuulemaan hyvistä ja huonoista havainnoista, joita hän ja hänen ahkerat tonttunsa ovat vuoden varrella meistä tehneet. Ennen lahjojen saamista meidän on myös luvattava parantaa tapojamme, mikäli kirjassa on huomautus.

Jouluaattoiltana pukin lähdettyä ja avattuamme lahjat, joita olikin melkoinen määrä,( kiitos kaikille sukulaisille ja ystäville, jotka meitä muistitte) lähdemme joulusaunaan. Kokemus tämäkin. Suomessa kävimme joulusaunassa aina aattoaamuna. Nyt käymme aattoiltana ja uimme uima-altaassa ilman lämpötilan ollessa noin 28 astetta. Joulusaunassa tapaamme myös condon muita suomalaisia ja toivottelemme hyviä jouluja toisillemme.

Saunan jälkeen skypettelemme ja soittelemme Suomeen ja Amerikkaan.

Joulupäivänä menemme Jossin ja Andrén luokse päivälliselle. He ovat kutsuneet noin 20 henkeä juhlistamaan Joulua kanssaan. Arttu, Nelli , Heidi ja Frank liittyvät nuorisoporukkaan ja pelaavat pokeria.

Joulun vietto täällä omassa kodissa ei teoriassa paljon eroa Suomen Joulusta. Käytännön asioissa eroavaisuuksia läytyy paljonkin. Tärkeintä on kuitenkin nauttia yhdessäolosta niiden Rakkaiden kanssa, jotka ovat lähellä ja muistaa niitä Rakkaita, jotka ovat kaukana. Ja sydämessähän se Joulu laulunkin mukaan asustaa.

Uuden Vuoden vastaanotamme Desarussa. Desaru on Malesian itärannikolla noin tunnin ajomatkan päässä kotoamme oleva rantapaikka. Desarussa on 27km pitkä hiekkaranta. Nyt monsuunikaudella meressä uiminen on vaarallista isojen aaltojen ja vaarallisten virtauksien vuoksi. Olemme kuitenkin varanneet majoituksen hotellista, jossa on kiva uima-allasalue, joten pääsemme siis myös uimaan.

Hotelliin ei saa viedä Malesian kansallishedelmää Duriania, koska se haisee niin pahalle eikä Mangosteenia, koska se värjää kaiken punaiseksi ja väriä ei saa mitenkää irti.

Hotelli on järjestänyt ohjelmaa vuoden vaihtumisen kunniaksi. Arttu, Nelli ja Heidi osallistuvat ohjelmanumeroihin. Viihdytysemännät käyvät etukäteen pyytämässä heitä osallistumaan. Heistä on varmaan eksoottista saada länsimaista väriä juhlintaan.

Hotelli on koristellut ravintolansa vaaleanpunaisilla ja valkoisilla ilmapalloilla vuoden vaihtumisen kunniaksi. Kaikille ruokailijoille jaetaan myös paperihattuja, naamareita ja torvia. Tunnelma on hauska.

Vuotemme vaihtuu tällä kertaa siis Malesiassa.

Vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä otamme aurinkoa ja leikimme uima-altaalla. Hyvä alku uudelle vuodelle!

Joulun ja Uuden Vuoden aika ei ehdi kunnolla loppua, kun täällä jo revitään joulupukkeja ja -kuusia alas ja tilalle ripustetaan puna-kultaisia lyhtyjä ja paperikoristeita. Aletaan valmistautumaan Kiinalaiseen uuteen Vuoteen.

GONG XI FA CAI = HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

Kiinalainen Uusi Vuosi on Aasian tärkein juhla. Se on vähän kuin meidän Joulu, Uusi Vuosi, Juhannus ja Vappu yhditettynä. Kiinalaisen uuden Vuoden ajankohta vaihtelee tammikuun lopusta helmikuun loppuun. Kiinalainen Uusi Vuosi on talvipäivänseisauksen jälkeinen toinen uuden kuun päivä. Tänä vuonna tuo päivä on 22.1.2012. Juhla on kiinalaisten kevätjuhla. Juhlaa kutsutaan myös Lunar New Year: ksi.

Tähän vuoden kohokohtaan aletaan valmistautua jo hyvissä ajoin. Kampaajat ja kynsihoitolat ovat kiireisiä, ihmiset laihduttavat, jotta näyttävät uutena vuotena hyvältä, uusia vaatteita ostetaan ja teetetään, ruokakaupat ovat pullollaan kaikenlaisia herkkukoreja ja piparipurkinmyyntikojuja. Liikenne on entistä ruuhkaisempaa, kun kaikki säntäävät sinne tänne valmistautuakseen Suureen Juhlaan.

Juhla on neljäpäiväinen, mutta kouluilla ja monilla työpaikoillakin pidetään ovet kiinni koko viikon. Kaksi ensimmäistä päivää juhlasta on pyhitetty perheelle. Silloin kiinalaiset kokoontuvat (yleensä suvun vanhimman luo)perheineen yhteen ja syövät ja juovat ja viettävät aikaa yhdessä. Jokainen hankkii tähän juhlaan vuosittain uuden asun. Mieluiten punaisen. Kysyinkin yhdeltä kiinalaiselta tuttavaltani, eikö voi käyttää samaa punaista mekkoa kuin esim. toissavuonna, jos se vaan mahtuu päälle. Hän vastasi erittäin jyrkästi että EI! Se tuo huonoa onnea. Uudet vaatteet täytyy olla ja mieluiten sävy sävyyn koko perheellä. Ja punainen on siis paras väri. Missään nimessä ei saa käyttää mustaa vaatetta ja valkoinenkin on huono valinta.

Kiinalaiset ovat valtavan taikauskoista kansaa. Uuden vuoden juhlintaan kuuluu oleellisesti mandariinien jakaminen ja syöminen. Kun menet kiinalaiseen kotiin uutena vuotena, sinun tulee pitää taskussa tai laukussa, kuitenkin ikäänkuin piilossa, kaksi mandariinia emännälle ja kaksi isännälle. Sitten kun tulet sisään, ojennat mandariinit isäntäväelle. Mandariini symboloi kultaa ja vaurautta. Kun lähdet kotiin isäntäväki ojentaa sinulle kaksi mandariinia (ei kuitenkaan samoja) pikkuleipiä tai muita herkkuja, joita emäntä on tehnyt (tai ostanut).
Kaupat ovat pullollaan mandariineja. Niitä myydään isoissa ja pienissä laatikoissa sekä irtomyyntinä. Mandariinit ovat usein yksittäispakattuja, jotta niitä on mukavampi ojentaa.

Kun menemme kahville Starbucksiin sielläkin ojennetaan meille kaksi mandariinia, samoin saan kaksi mandariinia kun vien tauluni kehystettäväksi kiinalaisten pitämään kehyskauppaan. Kyllä sitä vaurautta varmasti ensi vuonna tulee oikein roppakaupalla.

Mandariini on siis vaurauden ja kullan symboli. Ihmiset hankkivat ulko-oviensa viereen mandariinipensaita. Kaupat ovat niitäkin täynnä näin ennen kiinalaista uutta vuotta.

Koska tämä on myös kevään juhla, kodit koristellaan värjätyillä noin kahden metrin pituisilla pajunkissaoksilla ja vaaleanpunaisilla kankaisilla kirsikankukkaoksilla. Mikäli talon ulko-oven lähettyvillä kasvaa pensas tai puu, sen oksille ripustetaan rahakuoria tuomaan taloon vaurautta.( En kyllä usko, että niissä kuorissa on oikeasti rahaa sisällä).

 Lapsille ja naimattomille aikuisille ojennetaan punaisia kuoria, joiden sisään on laitettu rahaa. Tässäkin on erittäin tärkeää, että summa on jaollinen kahdella. Kaksi ringittiä on siis pienin sallittu määrä. Rahakuorta ei ole soveliasta avata antajan läsnäollessa. Rahakuoria siis viedään tuliaisiksi, jos mennään kiinalaiseen taloon uuden vuoden aikana. Naapurini kertoi minulle, että alakerran ravintolan omistaja jakaa heidän lapsilleen rahakuoria ravintolassa ennen uutta vuotta.

Kiinalaisena uutena vuotena ei sovi siivota, sillä jos lattiaa lakaisee, se vie talosta ulos kaiken hyvän onnen ja vaurauden ja terveyden. Siivousinto on siis kova juuri ennen uutta vuotta - ymmärtäähän sen ja varsinkin kun koko suku tulee kyläilemään. Uuden vuoden aattoyönä kello 12 olisi hyvä pitää ulko-ovi auki, jotta hyvä onni tulisi sisään samalla kuin uusi vuosi. Me olemme jo nukkumassa kahdeltatoista ja ovi on kiinni. Toivottavasti nyt kuitenkin onni säilyy.....

Kiinalaiset antavat tuttavilleen myös pikku lahjoja. Lahjat ovat yleensä  mandariineja, makeisia ja pikkuleipiä. Tullessani kotiin yksi päivä ovessani roikkuu lahja kiinalaiselta ystävältäni. Kauniissa paketissa on kaksi mandariinia, neljä riisikakkua ja kuusi onnenkeksiä (keksien sisällä on paperinpalassa ennustuksia ensi vuodelle).

Koska kiinalaiset ovat ruudinkeksijäkansaa on aivan luonnollista, että he rakastavat raketteja ja paukkuja. Näitä näkee ja varsinkin kuulee näin kiinalaisen uuden vuoden aikoihin. Paukuttelu alkaa jo monta päivää ennen varsinaista juhlaa ja jatkuu monta päivää varsinaisen juhlan jälkeen. Kieltämättä ilotulitteet ovat kauniita ja niitä on kiva katsella. En tiedä, mutta luulen, että eniten onnea tuo kuitenkin paukku, joka pamahtaa koviten. Pauke on nimittäin korvia huumaava. Mitä kovempi paukku sitä onnekkaampi vuosi. Niin sen on oltava......

Johor Bahrussa järjestetään Kiinalaisen Uuden Vuoden päätteeksi Chingay paraati. Paraati lähtee vanhalta kiinalaiselta temppeliltä ja kiertää kaupungilla. Pituutta paraatilla on 15 km. Paraatissa näkee puujalkakävelyä, akrobaatteja, upeita asusteita erivärisiä silkkiluomuksia, glitteriä, päähineitä, naamioita sekä tietenkin leijona- ja lohikäärmetanssia. Paraati etenee kongien ja rumpujen tahtiin ja koko kaupunki on tukkeessa väenpaljoudesta. Ihmiset parkkeeraavat autonsa aivan keskelle tietä, joten ei toivoakaan ulospääsystä ennenkuin kaikki muutkin lähtevät. Nämä ihmiset osaavat juhlistaa festivaalejaan.

Kiinalainen Uusi Vuosi päättyy tämän viikon lopulla. Seuraavaksi jäämme odottamaan Thaipusam-festivaalia, joka on seuraavana vuorossa. Thaipusam on Hindujen pyhä juhla, jonka aikana heillä on kavadi (=rasite). Silloin meillä on mahdollisuus nähdä intialaisia, jotka rääkkäävät itseään pujottamalla koukkuja ihon läpi ja esim. vetämällä koukuilla taakkaa perässään. Mitä suurempi kärsimys, sitä suurempi pelastus......